Tapahtumia ja kuvia vuodelta 2013

Mäntsälän Eläkkeensaajat vieraanamme 31.1.2013


Mäntsälän Eläkkeensaajien 12 hengen iskuryhmä saapui vieraaksemme Halkian Työväentalolle edellisen illan lumimyräkän jälkeisenä torstaiaamuna. Vierailu oli virinnyt Syys Kuntohaasteen 2012 tulosten julkistamisen ja voittokahvien tiimoilta. Pj:mme Matti Leivoja totesi tervetulosanoissaan että me pornaislaiset muuten voitimme sen haasteen eikä mäntsäläläisillä ollut siihen vastaan sanomista. Kannustuksena mäntsäläläisille tuleviin haasteisiin Matti vielä kertasi, että Pornaisten Eläkkeensaajat sijoittui kevään piirin kuntohaasteessa seitsemänneksi ja tiedusteli niin kuin ei olisi muka tiennyt että: "monentenakohan te mäntsäläläiset olittekaan?" Salme muisteli että jossain kolmannella kymmenennellä taidettiin olla.
Kahvittelun lomassa keskusteltiin muun muassa Ikäihmisten neuvoston toiminnasta, bingosta, tietovisasta ja tuotiinpa pornaislaisten taholta esille halu solmia "Raamisopimus" Pakarisen Masan idean pohjalta liittyen ajankohtaiseen kuntaliitos- huumaan. "Raamisopimuksessa" olisi kantavana ajatuksena uusi näkökulma liitokseen: Mäntsälä liitettäisiinkin Pornaisiin! Ehdotettiin, että asiahan voitaisiin ratkaista kahvin jälkeen boccia- kentällä ja että pornaislaisten voitto loisi edellytykset "Raamisopimuksen" tekemiselle. Siis eipä muuta kuin pelaamaan!
Tiukkojen taistojen jälkeen päädyttiin peleissä kuitenkin sopimuksen synnyn kannalta harmilliseen tasapeliin eikä Pornaisten puheenjohtajan auttanut lopulta muuta kuin todeta, että edellytyksiä "Raamisopimuksen" tekemiselle ei tällä kertaa ollut! Totesimme kuitenkin yhdessä että hauskaa oli ja että tapaamisia jatketaan.
Kiitämme mäntsäläläisin mukavasta vierailusta ja leppoisasta keskipäivän hetkestä!

Alla kuvia tapaamisesta.

Mölkkyä ja Bocciaa

 

Kävimme Eläkeliiton Pornaisten yhdistyksen vieraina perehtymässä mölkyn pelaamiseen keskustan urheiliukentällä heinäkuussa. Paikalla oli meiltä 6 pelaajaa, Leivojat, Laukat, Ahosen Matti ja Kippilän Veka ja Eläkeliittolaisia pari- kolmekymmentä jäsentä. Vahvasta alimiehityksestä huolimatta tai sitten isäntiemme myötämielisyydestä johtuen pelit eteneivät kuitenkin aika tasaväkisesti. Kaiken kaikkiaan mölkky vaikutti kiinnostavalta ja monipuoliselta peliltä, kiitos isännillemme!

 

Vastavuoroisesti Eläkeliittolaiset tulivat vieraaksemme bocciaan perehtymään 8. elokuuta Halkian Työväentalon kentälle. Panimme ilolla merkille, että vieraamme olivat hyvin kiinnostuneita pelistä ja tapaaminen oli muutenkin kaikin puolin onnistunut. Kahvitellessa kutsuimme heidät 11.9. talolle kuulemaan Mustijoen perusturvan edustajia Vanhuspalvelulain tiimoilta ja sovittiin, että jatkossa tiivistämme yheydenpitoa ja pyrimme kutsumaan toisiamme järjestämiimme tilaisuuksiin puolin ja toisin. Kiitos vieraillemme!

 

 

Rajaniemen päärakennus. Majoitusrakennukset sijaitsevat sen ympärillä kauniin Siekkisjärven äärellä.

"Korkeanpaikan leirillä" Rajaniemessä 2.-6.9.2013

 

Meitä oli kahdeksan uskalikkoa jotka rohkenimme lähteä "korkeanpaikan" boccia- leirille Rajaniemeen Hämäläisen Topin ohjaukseen: Matti ja Marja-Leena Leivoja, Inkku ja Erkki Mattila, Matti Ahonen, Veikko Kippilä, Laina Ohvanainen ja Jorma Laukka. Matka taittui rattoisasti omilla autoilla ja perillä meitä odotti tulokahvit ja tutustuminen leirikeskukseen. Rajaniemessä ei ollut tungosta sillä samaan aikaan seillä oli meidän lisäksemme 12 porvoolaista ja muutama muu lomailija. Heti tutustumiskierroksen jälkeen se sitten alkoi, nimittäin boccian harjoittelu. Ilma oli koko leirillä olo ajan loistavan kesäinen, aurinko paistoi ja lämmintä oli joka päivä yli 20 astetta. Niinpä pelasimme pääosin ulkona lukuun ottamatta muutamaa lyhyttä pelisessiota Siekkissalissa. Tulopäivänä maanantai-iltana oli vielä tutustumistilaisuus, jossa esittelykierroksen lisäksi mainiot leirimme ohjaajat Sirpa ja Oskari Vaittinen lauloivat ja  laulattivat.

Toisena leiripäivänä tiistaina oli ohjelmassa mielenkiintoinen tutustuminen Killinkosken nauhatehtaan museotiloihin ja samassa rakennuksessa olevaan valokuvausmuseoon, palomuseoon ja kirja- arkistoon. Samalla retkellä vierailimme Virtain perinnekylässä ja sen vieressä olevaa Herraskosken kanavaa katsomassa. Ennen retkeä ja sen jälkeen pelasimme luonnollisesti bocciaa. Osa meistä osallistui tietysti päivien aikana myös jumppaan ja muuhun aamuliikuntaan. Laina ihastui leirikeskukseen majoittuneeseen kulkukissaan ja onnistui parina päivänä onkimaan kaloja kissalle herkkupaloiksi. Tiistaina illansuussa pääsimme ensimmäisen kerran erinomaiseen rantasaunaan, rohkenipa osa meistä Siekkisjärveen uimaankin. Vaikka veden lämpötila oli syyskuuksi poikkeuksellisen korkea +18, oli se muutamille arkajaoloille (mm. Topi ja Jorma) silti liian kylmää. Illalla oli vuorossa laulua ja leikkimielistä kisailua Siekkissalissa Juhani Viidan johdolla vakituisten ohjaajiemme ollessa keikalla Helsingissä. Erityisesti jäi mieleen "Simo sanoo"- leikki jossa yhdeksi voittajista selviytyi meistä aina kylmähermoinen Ahosen Matti.

Mitä olisi käynti Pohjanmaan suunnalla ollut ilman käyntiä Keskisen kyläkaupassa Tuurissa, ja niinpä suuntasimme sinne kolmantena leiripäivänä heti aamusta. Ostoksia tarttui mukaan itse kullekin ja kahvia saimme Matti B:n (lue Leivojan) ja Jorman iloksi juodaksemme kyläkaupallakin. Veka totesi että oli se kyläkauppa hieman muuttunut 17 vuodessa! Kauppareissun jälkeen oli ohjelmassa ketjun heittoa, jossa Leena piti lippuamme korkealla kolmannella sijallaan. Ehdimme toki myös keskiviikkona pelaamaan bocciaa muutaman tunnin. Sirpan ja Oskarin vetämän hauskan iltaohjelman jälkeen uni maittoi porukalle Leivojien tarjoamien "yömyssyjen" avittamana.

Viimeinen leiripäivä sisälsi runsaasti bocciaa, ehtipä joku lenkille ja jumppaamaankin. Makoisten rantasaunan löylyjen jälkeen vietimme leppoisan läksiäisillan Siekkissalissa Sirpan ja Oskarin johdolla. Iltaan mahtui naimisiinmenoa virolaisittain, arpajaiset ja runsaasti lauluja ja vitsejä ja hauskaa oli! Kertasimme viikon tapahtumat vielä Leivojien huoneessa illan päätteeksi.

Hieman haikeina jätimme Rajaniemen ja mainiot ohjaajamme taaksemme ja suuntasimme autojen nokat kohti Pornaisia. Jonkunlaisena yhteenvetona voisi todeta, että saimme "korkeanpaikan leirillämme" Topilta erinomaisia neuvoja ja vinkkejä boccian peluuseemme, erittäin hyvää ruokaa ja palvelua sekä paljon aurinkoa ja hyvää mieltä talven pimeyden kohtaamiseen. Ahosen Matin harmiksi boccian loppupeli klo 9-9.05 lähtöpäivänä ei toteutunut mutta kyllä se kuulemma kestetään. Kiitos rajaniemeläiset ja Topi, tulemme toistekin! 

Alla kuvia reissustamme.

Konsertin orkesterin Cairon pääsolisti ja Olavi Virran ikivihreiden mainio tulkitsija Sami Heinonen.

Olavi Virran ikivihreitä kuuntelemassa Kulttuuritalolla 6.10.

 

Kävimme 22 hengen joukolla EKL:n Uudenmaan piirin Vanhustenviikon merkeissä järjestämässä "Virran viemää"- konsertissa kuulemassa ja kokemassa Olavi Virran ihania ikivihreitä sävelmiä. TT- matkojen bussi itsensä Tapani Teikarin kuljettamana kuljetti meidät mukavasti maaseudun rauhasta kaupungin hälinään täpötäydelle Kulttuuritalolle, "hullunmyllyyn" niin kuin Lahtisen Hilkka ilmaisi. Kaunis aurinkoinen ja lämmin (+14C) syyssää suosi kulttuurillista reissuamme.

Konsertissa Sami Heinonen ja orkesterinsa Cairo esittivät taidokkaasti mestarin maineikkaita tangoja ja jokusen valssinkin. Heitä säestivät Milana Misic, joka tulkitsi herkästi äitinsä Laila Kinnusen tunnetuimpia sävelmiä, ja Jussi Raittinen, joka esitti Toivo Kärjen ja Reino Helismaan tuntemattomamman kappaleen "Kolme kitaraa" ja tottakai myös menevän rokkikappaleen. Tämä Kärjen ja Helismaan tekele oli syntynyt keikalla illan aikana jossain päin Suomea saadun nimen pohjalta. Yleisö eli konsertissa mukana aina viimeiseen "Kultainen nuoruus"- kappaleeseen saakka ja kiitti lopussa esiintyjiä seisaalleen nousten ja suosiota osoittaen.

Konsertti järjestettiin kaksi kertaa saman päivän aikana ja molemmilla kerroilla talo oli täyteen myyty n. 1400 kuulijaa. Tällaisia tasokkaita kulttuuritapahtumia toivoisi piirin ja EKL:n järjestävän useamminkin, koska ne täydentävät hyvin omia ja lähiseudun tapahtumia. Kiitos Leenalle ja Matille tämän muistoja herättäneen musiikkinautinnon mainioista järjestelyistä osaltamme!

 

Ryhmämme valmiina ulkoiluun.

Aurinkomäen ulkoilutapahtuma 8.10.

 

Poikkeuksellisen leppeä ja lämmin (+15) syyssää ja sateen jumalatarkin suosivat tämänvuotista ulkoilutapahtumaamme Aurinkomäessä ja niinpä sade alkoikin miltei samalla kellonlyömällä kun lenkkimme päätimme. Meitä eläkkeensaajia oli kymmenkunta ja aurinkomäkeläisiä kahdeksan. Kun saavuimme Aurinkomäen tuloaulaan, panimme ilolla merkille että meitä jo odotettiin ja tunsimme olevamme toivottuja vieraita! Osa liikuntaa ja raitista ilmaa kaipaavia ulkoilijaa oli jo pukeutunut valmiiksi ja hoitajien avustuksella loputkin saivat ripeästi lämmintä ylleen ja niin lähdimme tänäkin vuonna "vääpelin" johdattamana lenkille kirkon maastoon.

Kuin yhdestä suusta totesimme, että syksyn ruska oli tänä syksynä värikkäämpi kuin vuosiin ja Pornaisten hautausmaalta avautuva jokimaisema vertaansa vailla. Sitä pysähdyimmekin muutamaan otteeseen porukalla ihailemaan reittimme varrella. Normaalit isorenkaiset pyörätuolit kulkivat mukavasti niin asvaltilla kuin kirkkomaan hiekkakäytävilläkin, mutta yhden pienempirattaisen osalta jouduimme valitsemaan toiseen suuntaan kulkevan reitin. Poikkeuksena oli tällä kertaa Kippilän Vekalle sattunut viallinen pyörätuoli, jonka Veka Leivojan Matin lopussa avustamana kuitenkin sitkeästi saattoi retkemme loppuun saakka. 

Meitä eläkkeensaajia ilahdutti tänäkin vuonna se rempseä ja huumorin sävyttämä ilmapiiri joka retkeläistemme keskuudessa vallitsi. Tuli tunne että Aurinkomäessä viihdytään ja vanhuksemme ovat hyvässä hoidossa siellä. Vielä kun korjaamme pienen puutteen, ja järjestämme "vääpelillekin" hänen toivomuksensa mukaisesti naispuoleisen työntäjän ensi vuonna, on kaikki paremmin kuin hyvin - jos ei sitten Veikko ehdi tätäkin omia itselleen!

Kiitämme aurinkomäkeläisiä hauskasta ulkoiluhetkestä ja toivomme että saamme tulla ensi vuonnakin!

Kiitos myös Lainalle maittavista iltapäiväkahveista ulkoilumme päätteeksi!

Alla lisää Kaijan ottamia kuvia meistä ulkoilijoista ja syksyn kauniista väreistä.

Pornaisten Eläkkeensaajat joulutunnelmissa Halkiassa 4.12.2013
 


Keskiviikon iltapäivän hämärtyessä kokoontuivat Pornaisten Eläkkeensaajat joka vuotiseen pikkujoulun viettoon Halkian Ty:n talolle. Ulkosoihdut tervehtivät tulijoita tien käänteessä ja ulkorappusilla. Juhlapaikka oli koristeltu joulukoristen ja komea joulukuusi seisoi juhlasalissa kynttilöiden palaessa luoden saliin joulutunnelman.
Tuttujen joululaulujen soidessa taustalla nautittiin jouluglögit yhdistyksen puheenjohtaja Matti Leivojan toivotellessa jäsenistön tervetulleiksi joululounaalle yhteiseen tilaisuuteen.  Tarjoilupöydästä löytyivät kaikki joulun herkut, oli kolmen "sortin" laatikkoa, rosollia ja muuta salaattia, kraavilohta ja valkosipuli silliä, joulukinkku perunat ja kastikkeet, Tuijan tekemää "Tapsan sinappia", joululimput ja kaljat. Jälkiruuaksi oli tietysti joulukahvit, tortut ja piparit.  Nautinnollisen jouluaterian oli valmistanut "Pito Piiat" ja heille laulettiin kiitoslaulu.
Ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen laulettiin yhteisesti tuttuja ihania lapsuusajan joululauluja jotka herkistivät mukana olijoiden mielet kuten vanhempi väki muisteli. Lauluja johdattelivat  Irena, Susanna ja Marja-Leena. "Joulusika" aiheisen tarinan esitti Iris saaden kaikkien kiitokset.

Jorma toi terveiset piirikokouksesta ja vuotuisen kuntohaasteen tulokset. Yhdistyksemme saavutti niissä hieman huonomman tuloksen kuin edellisvuonna ja niinpä päätettiinkin kuntoilla enemmän ensi keväänä. Mainittakoon kuitenkin, että olimme Itä-Uudenmaan alueen paras ja Mäntsäläkin oli kaukana takana.
Ruusut annettiin kuluvana vuonna pyöreitä vuosia täyttäneille.
Iltahämärän pimentyessä ja joululaulujen lomassa alkoi eteisestä kuulua epämääräistä kolinaa - illan päähenkilöt olivat saapumassa ja saimme, monet ensimmäistä kertaa elämässään, nähdä kaksi joulupukkia yhtaikaa lahjoja jakamassa ja joulumieltä tuomassa. Meille selvisi, että junioripukki oli oppisopimuksella kouliintumassa tähän vaativaan tehtävään, ja täytyy sanoa ettei kouluttajan asema tässäkään ollut helppo, mutta myhäillen oppi-isä otti vastaan oppilaansa motkotukset. Oppivainen nuorukainen toki kuulemma oli ja lahjojen jakaminenkin sujui näppärästi. Me lahjojen saajat nauroimme vedet silmissä tämän parivaljakon sanailulle. Tuhdit loppuryypyt nautittuaan kaksikko suuntasi reellään lumettomalle matkalleen (luistoa lumen vähyys ei kuulemma haitannut) luvaten tulla ensi vuonnakin.
Tilaisuuden päätteeksi yhdistyksen puheenjohtaja kiitteli jäsenistöä kuluneesta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä ja toivotteli hyvää joulunalusaikaa ja oikein hyvää joulua.

Alla Eikan ja Marken ottamia kuvia juhlista.
 

Klikkaa allaolevaa linkkiä niin näet videon pukkikaksikon toilailuista juhlissamme!